Kukkien Madonna

Pariisin öisten katujen varkaat ja murhamiehet ovat Jean Genetin sankareita. ”Heidän rikostensa kunniaksi minä kirjoitan tämän kirjan”, tekijä sanoo ja heittää lukijansa keskelle alamaailmaa jonka hän niin hyvin itse tuntee. Mutta kaikesta hirveästä, kaikesta pahasta tämä ranskalaisen kirjallisuuden klassikko luo huikaisevan rikasta ja kaunista proosaa. Loistelias ilmaisu nostaa lukijan mukaansa, kirjailijan sammumaton kapina iskee hänet jälleen alas; tämä repivä kokemus on osaltaan tehnyt viime vuosikymmenten modernin kirjallisuuden sellaiseksi kuin se meillä nyt on.

Kukkien Madonnan, esikoisromaaninsa, Jean Genet kirjoitti ruskealle käärepaperille Fresnesin keskusvankilassa vuonna 1942. Vankilaproosa jatkui sitten yhtä omaperäisinä ja väkevinä teoksina, Cocteau ja Sartre löysivät kirjailijan, seurasi presidentin armahdus, suurten näytelmien vaihe, maailmanmaine. Mutta tästä kirjasta kaikki alkoi.