Mentaalivitalismi

Goethe aikoinaan sanoi, että kaikki olevainen on vain vertausta. Nykyisin voitaisiin sanoa, että kaikki mielessämme on malleja, vertauskuvia, havaintomaailman pelkistyksiä. Ja tilanne tulee vain kärjistymään monimutkaistuvassa tulevaisuudessa: elämme kaikki kuplissa, yhä syvemmällä omissa virtuaalitodellisuuksissamme. Herakleitos toisaalta jo kauan aiemmin oli sanonut, että kaikki olevainen on vain virtausta. Kaikki on jatkuvassa muutoksen tilassa: niin, ne kuplatkin ovat vain virtauksen kuohua. Mutta tämä muuttuminen ei ole pelkkää kaaosta: sopivia vertauksia tai analogioita käyttämällä on löydettävissä mallien malli, soljuva elämien tarina. Kun rupeamme mallittamaan päänsisäistä subjektiivista maailmaa, ajaudumme jonkinlaiseen duaalitodellisuuteen, unen ja symbolisten tarinoiden maailmaan, jossa aistihavainnot ja järki eivät enää tarjoakaan tukevaa perustaa ajattelulle. Ainoa kestävä ajattelun perusta on havainto ajattelen, siis mieleni virtaa. Outoa pohdintaa, vai mitä? Tämä kirja on eräänlainen duaalikirja. Täsmällisyyttä tavoitellen voitaisiin sanoa, että kun aiempi samaa aihepiiriä käsitellyt Enformaatioteoria-kirja keskittyi ontologiaan, tämän kirjan aiheena on epistemologia: mitä maailmasta voidaan tietää, miten sitä voidaan ymmärtää. Yhdessä nämä kirjat virittävät kokonaisen dialektis-vitalistisen maailmankuvan. — Niin, ja Oscar Wilde muuten on sanonut että elämä on liian tärkeä asia tullakseen otetuksi vakavasti. Kirjoittaja on Luonnonfilosofian seuran jäsen. Seuran tarkoituksena on edistää luonnontieteiden ja niiden sovellusten herättämien filosofisten kysymysten harrastusta ja tutkimusta. Luonnonfilosofian seura pyrkii kokoamaan tiedeyhteisön eri haarojen edustajat keskusteluyhteyteen, jossa maailmankuvaa, olemassaoloa ja tietoamme siitä voidaan tarkastella ja täsmentää kunkin erikoisalan saavutusten valossa.